lauantai 31. joulukuuta 2016

Aika kultaa remonttimuistot

Meillä on aika nätti koti täällä. Pikkusen keskeneräinen edelleen, mutta varsinkin suurimman oleskelutilan, olohuoneen, osalta ihan hemmetin nätti.
Ja omin pikkukätösin tehty. Purettu, korjattu, maalattu, laminoitu, sisustettu ja sisustettu vielä pari kertaa vielä uudelleen.


Välillä oon muistellut, että millasta aikaa se remonttiaika oikein oli. Aivan hirveetä, muistan. Mutta en ilmeisesti ihan tarkkaan ja riittävän hyvin muista, siinähän se kesä vaan hurahti yhtäkkiä.
 


Remonttikuvia selatessa iski kyllä pieni pakokauhu, remontin haju tuli nenään.
Tuolla me istuttiin, ilman ovea, vesi kannettiin ämpärillä.


Tuolla me nukuttiin. Muovimatto revitty pois, alla pölyävä betoni, siihen suojapaperit päälle, patjat ja rumimmat lakanat, mitä olla saattaa. Ovea ei ollut, joten lakana niitattiin oviaukkoon, pimennysverho pitkien naulojen varassa ikkunaan... Kaikkialla muualla piti kulkea kengillä, pölyn ja lian tuloa sänkyyn yritettiin välttää, varmaan huonoin tuloksin. Kaikki tavarat laatikoissa ja laukuissa. Mutta nukuttiin ja mentiin taas eteenpäin.

  
Ruokasali. Tuossa syötiin ja levättiin. Grilli oli ainoa ruoanlaittoväline, jääkaappi sentään oli elossa.

  
 Ja miltä täällä sitten alunperin näytti? Olin nähnyt kuvia, mutta meinasin kyllä pyörtyä kun ekan kerran astuin ovesta sisään. Onneks oli vahvat visiot ja suunnitelmat hyvin valmiina ennen kun alotettiin, oli edes joku toivo ja ajatus siitä, että mihin ollaan menossa, hyvä tästä tulee...

Yhtään ehjää väliovea ei talosta löytynyt, mutta sen sijaan iki-ihana sisäikkuna! Ja muutama erikoinen sähköveto.


 Upea mäntykatto, mätänevä parketti, purppuranpunaiseksi maalattu tapetti ja sen alla mintunvihreä seinä, kellertävä tiiliseinä ja takka. Alkuun tuntu epätoivoselta.




No, lautaseinä oli kyllä hieno yksityiskohta, muutama kerros valkosta maalia vaan.


Ihastuttava lastenhuone, nalletkin sano "heihei". Muovimattoa, pari kerrosta tapettia. Tapetinpoistoprojektin jälkeen oon kieltänyt tapetoinnin lailla, joka paikasta, kaikilta, ikuisesti.


 
No entäpä sitten keittiö!
Ihana väri, välitilan laatat, lasikuitutapetti ja kulmahella, eikä tää ollut edes tätä vuosituhatta vanhempi. Bonusyllärinä lisää hassuja sähkövetoja, lisäjännityksenä melkein hengenvaara.
 

Johtoja siellä, johtoja täällä. Vesivahingon korjauksessa betonille purettu lattia. Ovettomat oviaukot. Ja toi katto, voi luoja!!


Mutta me selvittiin siitä!


Johan tässä alkaa kuumottelemaan, josko pian jo pääsis uutta remonttia vääntämään.
Meillä on niin hemmetin hyvä tiimi!

INNOSTAVAA JA INSPIROIVAA UUTTA VUOTTA!!
 

1 kommentti: