keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Käsitöitä pätkälle joulupakettiin

Tuossa loppusyksystä alettiin miettimään joululahjahommia. Isojen likkojen toiveet oli selvät, mutta pätkän juttuja mietin ainakin muutaman minuutin. Hänen lempipuuhaansa on vauvanuken hoitaminen, joten siitäpä hyvää leikkiä kehittämään ja jalostamaan.

 
Baby Born-nukke löytyi kivasta alesta ja mä sain päähäni, että pitäähän nukellakin olla kunnon vaatteet. Ne kaupan nukenvaatteethan on ensinnäkin aivan saakelin rumia ja toisekseen törkyhintaisia. Ja sitten sisustukseen sopiva sänky vuodevaatteineen, niitä kyllä saa mutta törkyhinnalla myöskin.
Siitä se ajatus sitten lähti.


Aloin haalia Vimman kangastilkkuja kirppikseltä ja alesta. Kaavat nukenvaatteisiin löytyi googlettamalla, ihan suomeksi ystävällisesti neuvovat blogeissaan Luomalla, Naurava Nappi ja Kangaskorjaamolla.
Ompelukonetta, saati ompelutaitoja, ei multa löytynyt, joten ompelijaa piti alkaa kyselemään. Tätini lupasi tehdä jotain ja Villen tuttava myös jotain. Toimitin kankaat ja kaavat ja jäin jännityksellä odottamaan.


Neuloa sentään vielä osasin. Tai en osannut, mutta katsoin internetistä videoita ja siitä se sekoilu sitten lähti. Ensin tein kyllä ihan oikeita neulontatöitä, huiveja tytöille, mutta siirryin nuken asusteisiin, kun en jaksa noin isoja ja pitkäkestoisia töitä... Pitää saada äkkiä tulosta aikaan.

 
Ensimmäiset neulostekeleeni ja tätini tekemä asu, sovittelin näitä onnesta soikeana yön pimeydessä salaa, kun lapset oli nukkumassa...
Sitten sain haltuuni ompelukoneen. Rikkinäisen kylläkin, mutta Ville kävi korjauttamassa sen, ja sen jälkeen onkin ollut sokka irti.


 Lainasin kirjastosta Nuken omat vaatteet-kirjan, josta ensikatsomalla ei kyllä löytynyt yhtään mitään, kirja on alunperin norjalainen ja mallit melko runsaita ja koristeellisia, ei ollenkaan pätkän tyylisiä. Mutta kun aloin ymmärtää ompelusta ja kaavojen käytöstä vähän enemmän, niin pystyihän noita kirjan kaavoja käyttämään, kun vähän muuttelee ja jättää juttuja pois. Sieltä oon nyt tehnyt kylpytakin (pätkän vanhasta kylpytakista, joulupukki toi uuden) ja pari kestovaippaa (ylläoleva vanhasta kaameasta paidasta).


 Yksi pakko saada-juttu oli frillamekko Vimman mustavalkoisesta fisukankaasta, koska pätkälläkin on se, ja se on niiiiiiiiiin hieno!
Tuumasta toimeen, kaava löytyi Luomalla-blogista. Pientä ajatustyötä se vaati, kun en ollut yläasteen jälkeen (1999) juurikaan koneella ommellut. Mutta kyllä tuli hyvä! Kaveriksi siihen Gugguu-henkiset erivärilegginssit mustasta trikoosta ja vanhasta paidasta, kaava samaisesta blogista. Pätkän Pono Design-tupsupipoa jäljittelevän pipon tein myös siitä vanhasta paidasta, kaava Naurava Nappi-blogista.


 No sitten mä ostin kirppikseltä Vimman kankaasta tehdyt legginssit neljällä eurolla ja leikkelin nekin paloiksi, pari paitaa ja kylpytakki oli jo mennyt... Frillamekon yläosan kaavaa hiukan muuttelemalla sain aikaiseksi oversize-collegepaidan, jonka helmaresorin nappasin siitä yhdestä saksitusta paidasta.

  

Ja koska olen vähän suuruudenhullu, niin päätin, että varmasti teen nukelle vielä jumpsuitin. Sellaisen Gugguun näköisen vinovetoketju-jumpsuitin. Eipä tiennyt tyttö mihin ryhtyi, mutta kun kerran ohje ja kaavat oli valmiina Luomalla-blogissa, niin minähän syöksyin tulta päin!

Ikinä ennen en ollut ommellut vetoketjua, enkä alavaraa siihen, enkä huppua, enkä haarakiilaa, ja siinä seitsemän tunnin taistelun aikana vannoin, etten koskaan enää tämän jälkeen ompelekaan. Tein suunnilleen jokaisen työvaiheen kahteen kertaan, ei riittänyt järki millään, mutta pakkohan se oli vääntää kun olin niin päättänyt. Ompelukonekin alkoi temppuilemaan, käyttäjässä vika todennäköisesti, väärät neulat ja langat ja liian löysät langoitukset ja mitä lie, mutta tehtävähän se oli...

Valmista tuli, läheltä katsottuna ei kaunista, mutta pätkä oli hyvin mielissään haalarista, että varmaan teen kaikista vahingoista viisastuneena näitä vielä useammankin.

 
 Pipo ja huivi syntyi joulunpyhinä, samalla kun vietettiin romantillista parisuhdeaikaa elokuvien ja jääkiekon parissa...
On toi kyllä todella kauniin värinen kangas, harmi että tuhlasin sitä niin tolkuttomasti vääriin kaavojen leikkauksiin. 

Viime perjantaina oli meillä iso joulu, pätkä taisi tykätä lahjastaan, leikki itsensä uneen asti. Ja muakin väsytti aika paljon, kun autoin pukemaan ja riisumaan ja pissattamaan ja juottamaan ja vaihtamaan vaippoja loputtomasti...


Kuvailen lisää asuja, kunhan leikin ensihuuma hiukan laskee. Ihania settejä ja mulla jo sormet syyhyää päästä ompelemaan lisää, kankaita alkaa kertyä varastoon...

Tiedä sitten, onko tää jotain lievää hulluutta, mutta mä oon sitä mieltä, että jos mulla on mahdollisuus tarjota lapsille kaikenlaista, niin miksi ihmeessä en tarjoaisi. Ei se ainakaan keneltäkään pois ole, ja lisäksi mulla on hauskaa uudelleenelvytetyn käsityöharrastuksen parissa. Ihan mieletöntä, kun saa juttuja valmiiksi ja kun näkee miten onnelliseksi pätkä niistä tulee. Enää puuttuu kunnon työhuone, mihin mahtuis kaikki ompelutarvikkeet ja haaveilemani saumuri!

2 kommenttia:

  1. Ihana postaus, ihanat vaatteet, ihana muksu ja hei erityisesti aivan ihana tyyli kirjottaa! En kestä. Hykerrytti ihan lukea. Onpa aivan superisti siistiä, että voin ylpeänä todeta olevani syypää tähän sokka irti- menoon ja käsillätekemisen iloon. Minä äsken yritin elvyttää kaavanpiirtämisen oppeja ja meinasi mennä niin että mies elvyttää minua, jatkan huomenna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, mahtava kuulla :) Ja kyllä, kiitos hulluudesta :D
      Nyt tosin joutuu vähän hulluttelu tauolle, kun ompelukone ei tee mitä käsken ja oma järki ei riitä ratkaisemaan ongelmaa...

      Poista