sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Miks sä aina, osa 2

Long time, no see!

Harmillisen harvoin tulee enää blogia päiviteltyä. Jotenkin, kun tää on ollut alunperin lähinnä sisustusblogi, ja nykyään en juurikaan sisusta, koska kaikki on jo valmista ja täydellistä, niin en juuri muusta elämästä ja "lifestylesta" osaa kirjoitella.


Joskus aiemmin jo kerroin, miksi sisustan aina. Tai esitin vastakysymyksiä "miks sä potkit sitä palloa aina, miks sä hakkaat sitä tietokonetta aina, miks sä ravaat siellä tallilla aina". Niin, koska se on se, mistä sä tykkäät ja mistä sulle tulee hyvä mieli ja missä sä onnistut. Niinku harrastus.


Nyt kerron, miks mä puen mun tytärpuolet (ja miehen) niin hemmetin nätisti aina. No siks vaan, kun tykkään kaikesta nätistä. Meidän kodissa on kaikki nätisti paikoillaan, silmät ja aivot nauttii siitä esteettisyydestä ja tarkalleen mietityistä yksityiskohdista, tulee hyvä mieli kun kaikki on niinku pitää. Plus että siivoaminen on hemmetisti helpompaa ja nopeempaa kun kaikki on paikallaan jo valmiiks. Se on mun mielestä myös kohteliasta niin omaa perhettä kuin vieraitakin kohtaan, että on ajateltu sitä, että tänne on mukava tulla ja aina tietää, missä mikäkin on, tavaraa on sen verran että sitä pystyy pienikin ihminen hallitsemaan. Ja niin, käytännöllisyyden lisäksi, kyllähän kaunis on kaunista.


Ja kun silmä tykkää kotona kaikesta kauniista, niin miksi ihmeessä se ei tykkäisi myös ihmisissä kaikesta kauniista. Yhtälailla vaatteiden osalta on kohteliasta ja käytännöllistä pukeutua kauniisiin, puhtaisiin, ehjiin, tarkoituksenmukaisiin ja sopivankokoisiin vaatteisiin. 


Ja kun itsellä on asiat kunnossa, niin voi alkaa ajatella muutakin maailmaa. Ostaisinko mielummin vaatteen, jonka on tehnyt hikipajassa orjatyönä pieni lapsi vai vaatteen, jonka tekemisestä sen aikuinen tekijä on saanut oikean palkan ja jonka työolosuhteet ovat kunnossa? Ostaisinko luomupuuvillaa, jonka tuotannossa on otettu myös ekologisuus ja maapallon tulevaisuus huomioon, vai haluanko lapsen iholle ties millä myrkyillä kyllästetyn, muovista tehdyn vaatteen? Haluanko vaatteen, joka on kahden pesun jälkeen nyppyinen ja saumat solmussa vai maksaisinko mielummin siitä, että vaate kestää käytössä ja pesussa vuosia?


 Ja kyllä, minulla on myös oma lehmä ojassa. Olen saanut pysyvän trauman, kun jouduin viemään tytärpuolet tiesmissä rikkinäisissä ja epäsopivissa trikoissa sukujuhliin. En ole kysynyt, huomasiko kukaan muu, miten epäkohteliaasti ja epäkunnioittavasti lapset oli puettu, enkä oikeastaan tarvikaan sitä tietoa, mutta itse näen suunnilleen painajaisia vielä yli puolentoista vuodenkin jälkeen. Silloin päätin, että näin meille ei tapahdu enää koskaan, eikä ole tapahtunut.



Kaikille kolmelle tytölle ostan vaatteita ja yritän opastaa järkevässä ja siistissä, tarkoituksenmukaisessa pukeutumisessa, mutta pätkän kanssa tulee eniten kuvailtua ja soviteltua. Keskimmäinen usein kyselee, että mitä voisi laittaa päälleen ja yhdessä valitaan sopivat asut, juhlavaatteet ja kampaukset katson kaikille aina. Ylipäätään pikkulapsille on tarjolla enemmän eettisesti tuotettuja, tyylikkäitä vaatteita. Isojen kanssa joutuu välillä turvautumaan ketjuliikkeisiin, joista kyllä saan inhonväreitä joka kerta. 




Tykkään myös, että välillä lähtee lapasesta. Kunhan lähtee tyylillä. Pätkän kanssa samistellaan, just nyt oon niin rakastunut Vimman jätticollegeihin...



Jatkuvasti olen perillä siitä, millaisia vaatteita kaapeissa on, mitä tarvitaan seuraavalle kaudelle ja mitä laitan pois. Säilytystilaa ei liikaa ole, vaatteita on, joten aika usein lähtee kassi kirppikselle. Liian pienistä vaatteista saan pahoinvointia, siksipä kierto on välillä aika nopeetakin...


Olispa jo kesä...


Kaikenlaista voi kokeilla lastenvaatteissakin, mutta kaikki pinkin ja vaaleanpunaisen sävyt oon laittanut boikottiin. Kerran vahingossa ostin pätkälle vaaleanpunaisen paidan ja se vaan oli niin vauvamaisen kaamea, että myin heti pois. Ja opin.



Mieluiten unisexia, ehkä jopa "poikien osastolta" ja "poikien värejä", vähän särmää ja rouheutta niinku pätkässäkin on, itsestäänselvyyksiä ja vauvamaisuuksia vältellen.


Tyttöjen ja äitipuolen yhteinen harrastus...
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti